Jun'ichirô Tanizaki

Kuva Wikipediasta

Jun'ichirō Tanizaki (1886-1965) oli japanilainen nykykirjailija, esseisti ja runoilija. Hänen teoksiaan on luettu ympäri maailman ja hän on edelleen yksi maan kuuluisimmista kirjailijoista. Hänen teoksensa käsittelevät usein eroottisia pakkomielteitä ja naisten järkyttävää maailmaa. Henkilöhahmot kamppailevat usein länsimaalaisen kulttuurin ja perinteisten japanilaisten arvojen ristitulessa. Tanizaki oli myös yksi Japanin ensimmäisistä rikoskirjalijoista. Monista hänen teoksistaa on tehty filmatisointeja, mm. juuri lukupiirimme luettava Kagi, Avain.

Tanizaki syntyi rikkaaseen, tokiolaiseen kauppiasperheeseen ja kiinnostui hyvin varhaisessa vaiheessa länsimaalaisesta kulttuurista ja modernisaatiosta ja hän asui myöhemmin vaimonsa ja lapsensa kanssa länsimaalaisessa talossa Yokohamassa. Maanjäristyksen aikana talo kuitenkin sortui ja Tanizaki muutti yksin Kiotoon, jättäen perheensä. Vanhojen rakennusten tuhoutuminen herätti Tanizakissa kansallisromanttisia tunteita ja hän alkoi kiinnostumaan enemmän perinteisestä japanilaisesta kulttuurista. Hän käänsi mm. otteita Genjin tarinoista nykykielelle.

Hän yhdisti vanhoja klassikoita modernistisiin tyyliin, länsimaalaista kulttuuria vanhaan japanilaiseen perinteeseen ja hänen ensimmäinen todelliseen suosioon noussut teoksensa Naomi otti vaikutteita mm. Nabokovin Lolitasta. Teoksessa perinteisen kasvatuksen saanut 28v. insinööri rakastuu nuoreen japanilaisen tyttöön, joka ihailee länsimaalaisuutta. Ennen toista maailmansotaa Tanizaki kääntyi poispäin modernismista ja katseli aiempia ajanjaksoja ihaillen. Tuolloin hän kirjoitti yhden kuuluisimmista teoksistaan Makiokan sisarukset, joka kertoo neljästä yläluokkalaisesta sisaruksesta toisen maailmansodan lähestysessä.
Sodan jälkeen Tanizakin teoksissa pallotellaan valheiden, myyttien ja sepitteiden tematiikan ympärillä ja hän väitti että japanilainen modernistinen kulttuuri on rakennettu enemmän fiktion kuin todellisten tapahtumien varaan.

Tanizakin teoksia on pidetty vangitsevina ja taitavasti kirjoitettuina. Hänen taitonsa tarinankertojana ovat tehneet hänestä monien rakastaman kirjailijan, vaikka hän kirjoittaa vaikeista aiheista, mistä ihmiset eivät yleensä halua kuulla puhuttavan ja kritisoi kirjoitusajankohdan kulttuuri-ilmapiiriä ja yhteiskunnallisia oloja.



Suomennettuja teoksia:

• Unien silta (Keltainen kirjasto 1966)
• Kukin makunsa mukaan (1959)
• Avain (1961)
• Naomi
• Varjojen ylistys
• Makiokan sisarukset (1991)